keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kyläilemässä

Hei! Viski pääs tänään vihdoin tapaamaan Kasperin ja Joonatanin!
Oon siis tutustunut omistajaan, Eveliinaan noin vuosi sitten. Kun laitoin Suomen Frettiliiton sivuille, et pääsiskö tutustumaan näätiin ja niiden elämään, ennenkuin päätän ottaa oman kiusankappaleen kotiin.
Ollaan sit aktiivisesti tän vuoden aikana juteltu, ja oon saanu paljon hyviä vastauksia. Välillä tyhmiinkin kysymyksiini.
Eve kirjoittaa myös blogia, tästä pääsette lukemaan arkea kahden (ja kohta kolmannenkin!) näädän varustuksella. :)

Harmi kun en ottanut paljoa kuvia poikien leikkimisestä, kun en ottanut kameraakaan mukaan.
Eveliina tuli hakemaan meidät aamulla kotoa, ja tutustutettiin pojat sit eka pihalla :)

Meni aika nopeesti painimiseks, ni mentiin sitten sisälle leikkimään. 
Viski ja Joonatan veti hirveetä vauhtia het sisälle päästyään, ja loppua ei näkyny. 
Vähän turhankin rajusti käytiin toistensa niskaan kiinni, joten joutu jäähdyttelemään kumpaakin.
Kassun kanssa leikittiin aikalailla nätisti, (pari kertaa joutu kyllä sanoo) ja putkessakin riehuttiin jonkinaikaa, kunhan eka uskaltautui mennä sinne monien peruuttamisien jälkeen :D
On se hyvä, et pääsee leikkimään erilaisten frettien kanssa. Kasperin kanssa ehkä tajuttiin, että voi leikkiä muutenkin kuin nahassa roikkuen, kun taas Joonatanin kanssa vedettiin ihan täysiä.
Kaiken temmeltämisen jälkeen kaikki sit väsähti, ja poika rupes makuulle jopa Even syliin! Ihanaa kun se noin luottaa heti uusiinkin ihmisiin. :) 

Toivottavasti keretään nähdä jatkossakin, pojalla oli niin hauskaa.
Kun tultiin kotiin, Viski nukahti samantien. 
Koko loppupäivä on mennyt syödessä ja nukkuessa.
Meillä on kotona muuttotouhut käynnissä, ja laatikoita siellätäällä. Saa nähdä, mitä Viski sanoo uudesta huoneesta ja mettäpoluista. :)
-Tiia


lauantai 23. heinäkuuta 2016

Sekalaista höpinää valjaista ja pottalandiasta

Hei! Oon aiemmin käyttänyt Viskillä kasivaljaita, kun ostetut H-Valjaat oli vielä liian isot.
Aattelin odottaa, et poika kasvaa niihin. Testasin niitä sit eilen, käytiin vähän nurmella, ja oli aikalailla sopivat jo!
Mahanympärys oli vielä vähän turhan väljä, joten ompelin sitä lyhyemmäksi ulkoilun jälkeen.
Jätin säätövaraa, joten vielä mahtuu kasvamaan :)

Sit vielä hiekkalaatikoista. Poika on käynyt aika hyvin laatikolla, vaikka meillä on ollut huoneessa vaan yks. 
Mut yhteen nurkkaan pakastimen viereen on ruvettu kuseksimaan.
Suunnittelin, et siirrän tuon hyllyn siitä vierestä, ja laitan toisen laatikon sen tilalle.
En kuitenkaan keksinyt paikkaa hyllylle, joten päätin laittaa sit hiekkalaatikon hyllykön sisään.
 Olin ihan varma, et Viski ei suostu kiipeemään tuonne laatikkoon asti. Mut oon ollu tyytyväinen. Yhtäkään hutia ei oo tullu sen jälkeen lattialle! :)

maanantai 18. heinäkuuta 2016

"Tein ite ja säästin!"

Hei! Haluan kirjoittaa aiheesta, josta en oo kuullut vielä paljoa puhuttavan frettipuolella.
Eli siis leluista, ja niiden tekemisestä itse käyttäen kierrätysmateriaaleja :)
Fretit tunnetusti leikkii paljon. Piilottelee ja tuhoaa leluja mielellään. Niihin saa menemään paljonkin rahaa. 
Mä oon yrittänyt ostaa mahollisimman vähän kaupasta ja tehnyt suurimman osan itse. 
Hauskoimmat lelut on loppujenlopuks tosi helppo tehä, ja siihen pystyy kuka vaan!
Koska ääntä pitävät on suosituimpia, niin oon tehnyt paljon sellaisia, missä on sisällä jonkinnäkönen "helistin".
Materiaaleina oon käyttäny vanhoja/parittomia sukkia, tuhoutuneiden lelujen sisältä löytyviä tai itsetehtyjä helistimiä. Limsapullosta saa myös kivan painikaverin.
Helpoimman teen siis niin, että laitan helistinpallon sukan sisään, teen solmun niin, että pallo jää sukan päähän. Usein vielä leikkaan toisen pään kaistaleiksi, jotta se herättää huomiota vielä enemmän pienen leikkijän silmissä.
Helistimiä voi tehdä helposti myös itse. Oon käyttäny joko kindermunien koteloita, tai leluautomaateista saatavia palloja, jossa ne lelut tulee. Laitan sisään riisiä tai makaroonia. 
(Oon huomannu, et riisistä lähtevä ääni on hauskempi viskin mielestä.) Lopuks teippaan sen kiinni, ettei aukea ja leviä sukan sisään.
Sisko on myös lahjottanu pari vanhaa pehmolelua Viskille :) Niitä on kiva kuskata, ja niiden kanssa painitaan.
Tää on osoittautunu ihan lempparileluks! Ja se pitikin heti kuskata muualle näkyviltä :D
Mukavia leikkihetkiä! :)
-Tiia

perjantai 15. heinäkuuta 2016

bye

Sit se koitti. Se yö, ja se päivä.
Aapo oli voinut huonosti jo koko viikon. Eläinlääkärissä todettiin, että pitäisi tehdä jatkotutkimuksia.
Maanantaina oli tarkoitus mennä ottamaan verikokeet.
Sai viikonlopuksi mahansuojalääkkeet.
Mutta. Su-Ma välisenä yönä Jätkän tila huononi nopeesti. Oksenti kaiken pihalle, ei saanu juotua vettäkään, vaan yökki vaikkei mitään tullut enää pihalle.
Se vaan täris nurkassa ja pää nuokkuen yritti pysyä kondiksessa.
Kämpässä ei ollut aamulla jälellä enää mattoa, mihin ei oltas oksennettu.
Oli todella tuskasta nähä se niin huonossa kunnossa. Lähettiin sit lääkäriin aamupäivästä.
Aina niin ilosesta pojasta huomas, ettei voi hyvin. Tuntu et aristi mahaa hirveesti, kun kävelykin oli tosi lyhyttä ja hidasta..
Sanottiin sit lääkärille heti, et ei pysty enää pitkittää tätä. ei voi antaa vanhan koiran kärsiä.
Pitkien tutkimusten aikana olis romahtanut kuitenkin, jos se oltais saatu ees pidettyä hengissä vielä viikonkin. Luultavasti sieltä olis löytynyt jotain vakavaa, minkä takia poika olis pitäny kuitenkin lopettaa.
Sitä stressin ja kipujen määrää en halunnut tolle enää tuottaa.
Vartissa päätöksestä tää herra oli poissa. Kaikki tapahtu hirveen nopeesti, enkä vieläkään oikeen tajua tätä. 
Iltasin havahdun siihen, et oon menossa käyttään aapon kusella, tai ootan et se tulee imuroimaan sotkut lattialta.
Astetta vanhempia kuvia (sydän)
Voi rakkaus, tää mies jätti jäljen aika helvetin monen ihmisen sydämeen. Tää jätkä on ollu mun kanssa lähes koko mun elämän. Ainakin sen, miltä ajalta muistan.
17.11.2003 - 11.7.2016
Lepää rauhassa pien. 
.11.2003 - 11.7.201617.11.2003 - 11.7.2016